Yhteiskunta joukkoliikenteen ostajaksi

Kirkkonummen vihreiden liikennekeskustelu 22.04.06

- Kirkkonummelaiset matkustavat moneen suuntaan. Kunnassa on useita taajamia ja toisaalta paljon haja-asutusta. Koulukuljetuksien tarve on suuri. Joukkoliikenteen kehittämisen haasteet Kirkkonummella ovat kovat. Tehokkain ja kuntalaisen tarpeista lähtevä joukkoliikennejärjestelmä voidaan luoda vain julkisen vallan kilpailuttamalla ostoliikenteellä, totesi Kirkkonummen vihreiden liikennetilaisuudessa viime lauantaina alustanut fil.maist. Mikko Laaksonen Suomen liikenneliitto ry:stä.

Pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien yhteistyö ja vuorovaikutus vahvistuu nopeasti ja joukkoliikenteen järjestäminen alueellisesti on ollut voimakkaasti esillä. YTV:n seutulippujärjestelmän laajentaminen Keravan tapaan Kirkkonummelle toisi kuntalaisille merkittäviä etuja.

- Nykyinen liikennelupiin perustuva järjestelmä ja siihen kuuluva lipputuki on kallis ja epätarkoituksenmukainen. Liikennejärjestelmän kehittymistä ohjaavat pääosin liikenteen harjoittajien liiketaloudelliset päämäärät ja näkemykset. Kun yhteiskunnalta saadaan lipputukea kaikista matkoista, tuki suuntautuu paljolti kannattaville linjoille.

- Mikäli joukkoliikenne rakentuisi julkisen vallan kilpailuttaman ostoliikenteen varaan, yhteiskunta päättäisi millainen parhaiten käyttäjiä palveleva järjestelmä rakennetaan. Liikenteen ostaja eli yhteiskunta määrittelisi linjaston, taksat ja aikataulut. Se voi myös edellyttää käytettävältä kalustolta tiettyä päästötasoa, esteettömyyttä tai erityisen polttoaineen käyttöä. Sekä pääkaupunkiseudulla että Turussa tästä on hyviä kokemuksia. Ostoliikennesopimuksissa määritellään sakkomaksut liikennöitsijälle, jos aikatauluissa ei pysytä tai muutoin palvelu ei täytä annettuja lupauksia. Nykyisen järjestelmän paradoksi on, että mitä enemmän matkustajia kulkee, sitä enemmän tukea maksetaan. Ostoliikenteessä on päin vastoin: matkustajamäärän kasvaessa nettomääräisen tuen määrä liikennöintiin laskee, korosti Mikko Laaksonen.

Nykyisessä järjestelmässä julkisella vallalla ei ole täsmällistä kuvaa joukkoliikenteen käyttäjäprofiilista ja käytöstä yleensä. Ei ole tietoa siitä kuinka matkustetaan, koska lipputuki maksetaan aina automaattisesti. Joukkoliikenne saa tällä hetkellä yhteiskunnan tukea monen eri kanavan kautta eikä kellään tunnu olevan tarkkaa kuvaa tuen kokonaismäärästä. Ilmeisesti tuki on oleellisesti korkeampi mitä julkisuuteen kerrotaan. Joukkoliikennettä voidaan kehittää määrätietoisesti vain kun tiedetään tarkoin matkustamisen määrä ja luonne sekä kustannukset. Myös raideliikenteen kilpailuttaminen toisi taloudellisia säästöjä.

YTV:n seutulippujärjestelmään liittymisen kustannukset ovat herättäneet vilkasta keskustelua Kirkkonummella. Vähemmälle huomiolle on jäänyt YTV-yhteistyön mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt. Kirkkonummen koulukuljetuksiin antama noin 1,4 miljoonan euron tuki laskisi merkittävästi. Haja-asutusalueen palvelutarjonnan lisääntyessä myös kunnan verotulot kasvaisivat kun matkakustannusten verovähennys tehtäisiin joukkoliikenteen taksojen mukaisena.

- Kirkkonummen bussiliikenteen nivominen osaksi YTV-alueen liikennettä parantaisi palvelutasoa. Osaa nykyisistä Kivenlahteen päättyvistä linjoista voitaisiin jatkaa luontevasti Kirkkonummen puolelle, jolloin Kirkkonummen ja Helsingin välinen vuorotiheys lisääntyisi. Eräitä Espoon ja Kirkkonummen rajan tuntumaan päättyviä linjoja voitaisiin puolestaan jatkaa haja-asutusalueelle ja näin saada joukkoliikenteen piiriin runsaasti uusia asiakkaita. Bussi- ja junaliikenteen aikataulujen yhteensopivuutta voitaisiin myös oleellisesti parantaa, totesi Mikko Laaksonen.

24.04.2006