Perheiden arki tutuksi seurakunnissa

Kirkko on tärkeä yhteiskuntamme instituutio, mutta sen on elettävä aidosti mukana ihmisten arjessa. Seurakunnissa tarvitaan enemmän 30-40 -vuotiaiden työelämän oravanpyörässä ahertavien näkemyksiä ja arjen kokemuksia.

Kirkossa tarvitaan uusia tuulia ja näkökulmia. Ympäristöasioiden ja sukupuolten tasa-arvon tulisi nousta vahvemmin esille myös seurakuntien toiminnassa. Luottamushenkilöiden ja kentän ääntä tulisi vahvistaa hallintorakenteessa. Kirkon ovien tulisi olla auki kaikenlaisille ihmisille.

Ihmisarvoa tulee puolustaa kaikissa olosuhteissa ja kärsimystä on lievennettävä. Diakoniatyö tekee hienoa työtä, mutta lisää painoa tulee panna ennaltaehkäisyyn ja etsivän työn malleihin. Kynnys hakeutua diakonian asiakkaaksi ei ole riittävän matala.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen koko kylä kasvattaa kaikkia -hengessä on oiva keino. Seurakuntien on tuettava kaksoistaakkaa työn ja kodin hoitamisessa kantavia äitejä voimavarojen löytämisessä, jotta oman näköisen elämän eläminen olisi mahdollista myös naisille. Kirkko voi näyttää mallia kannustamalla miehiä ottamaan enemmän vastuuta perheestä ja kodista.

Emme saa ajatella asioita vain Kirkkonummen ja tämän päivän perspektiivistä. Yhtä tärkeätä on ottaa vastuuta kautta maailman. Erilaisuuden sietämisestä, arvostamisesta ja kunnioittamisesta kumpuaa uutta luovaa voimaa, jota voimme hyödyntää seurakuntien toiminnan kehittämisessä.

Jaana Nuottanen

Sundsberg/Masala

25.10.2006