Evästys kaavoitusohjelman laatimiseen

Vihreä valtuustoryhmä, Kristo Savola

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa 30.6.2005

VIHREIDEN EVÄSTYSPUHEENVUORO KAAVOITUSOHJELMAN LAATIMISEEN

Moni muistaa varmasti ajan, jolloin Yleisradion rinnakkaisohjelma soitti pariin otteeseen päivässä levyjä otsikolla ”musiikkia kaikkiruokaisille”. Tuosta ohjelmasta jäi sellainen maku, että levystöstä on käyty umpimähkään hakemassa joukko levyjä, joita sitten epämääräisessä järjestyksessä soitetaan, kunnes ohjelma-aika on täynnä. Niin suloisesti sekaisin levylautaselle tippuivat biitlesit, mantovanit, katrihelenat ja venäläiset kansanlaulut. Tällä konseptilla ei syntynyt miellyttävää tasapainoista radio-ohjelmaa.

Hyvä kokonaisuus tärkein tavoite

Tuontyyppisellä mallilla ei kyllä synny kelvollista kaavoitusohjelmaakaan. Hyvän kaavoitusohjelman tulee olla harmoninen ja tasapainoinen. Siinä ei ole vain listattuna joukkoa kaavoja vaan siinä kaavoista syntyy mielekäs kokonaisuus.

Kun kaavoitusohjelma laaditaan, pohdinta täytyykin aloittaa ylhäältä päin. On ensiksi mietittävä, minkälaiseksi Kirkkonummea halutaan kehittää, millaista vauhtia sen halutaan kasvavan, minne kunnan osiin kasvua tahdotaan, minkämoista yritystoimintaa tänne toivotaan.

Sen jälkeen on katsottava, millainen kaavoitusohjelma tuota harkittua tavoitetta palvelee. Hyvää ohjelmaa ei missään tapauksessa synny niin, että sijoitetaan ohjelmaan kaikenlaisia kivoja kaavoja pohtimatta niiden vaikutusta toisiinsa, kokonaisuuteen, väestönkasvuun, palvelujen tarpeeseen, kunnan talouteen ja sellaisiin seikkoihin. Sen vuoksi vihreän valtuustoryhmän mielestä tässä evästyskeskustelussa ei voi olla mielekästä puhua kovinkaan paljon yksittäisistä kaavoista, vaan kaavoitusta ja kaavoitusohjelman laadintaa ohjaavista periaatteista.

Ensiksi olisi aihetta palauttaa mieleen, mistä kaavoitusta ohjaavista periaatteista olemme jo päättäneet.

Keskimääräinen vuosittainen väestönkasvu enintään 2 %

Valtuusto on alkuvuoden Tahtotila-seminaarissa alkaneen prosessin aikana selvästi asettanut tavoitteen, että keskimääräinen väestönkasvu ei saa nousta yli 2 %:n vuodessa. Tämä luku kirjattiin selvästi myös valtuuston pöytäkirjaan pari kuukautta sitten käydyn rakentamisohjelmakeskustelun yhteydessä.

Tuon 2 %:n vuosikasvun mukaan kunnan väkimäärä saisi vuoden 2012 loppuun kasvaa noin 6000 asukkaalla. Kaavoitusohjelmassa vuosien 2004 - 2006 suunnittelukohteiksi nimettyjen kaavojen on jo yksin arvioitu tuovan n. 6500 asukkaan kasvun. Tässä luvussa eivät ole mukana jo rakenteilla olevat kaavat, mm. Neidonpuisto, Neidonkallio, Sundet I, Laajakallion loppuosa, Veikkolan Mäntytie.

Luvussa ei ole mukana myöskään kaava-alueiden ulkopuolelle tuleva kasvu.

Kunnanvaltuuston asettamasta kasvutavoitteen ylärajasta kiinni pitäminen vaatii siis ankaraa pohtimista ja priorisointia.

Kuntakeskus tärkein kehittämisalue

Yhtä selvästi Kirkkonummella on päätetty, että kuntakeskus - kirkonkylän tienoo - on ensisijainen kehittämiskohde, jonne halutaan lisää asutusta ja palveluita. Alue on nyt selvästi keskeneräinen, ei mahdollisimman viihtyisä eikä vetovoimainen. Kirkonkylän seutua on haluttu kehittää jo pitkään - sanokaamme vuosikymmeniä. Kuluvan valtuustokauden alkupuolella käynnistettiin viimeisin kehittämisprojekti, jonka vakaana tarkoituksena oli ripeästi saada kehitystä aikaan ja kirkonkylään ja sen läheisyyteen lisää asutusta.

Nyt esillä olevassa kaavoitusohjelmaluonnoksessa on kuitenkin väestönkasvun painopiste selvästi itäisellä Kirkkonummella, Sundsbergin - Sarfvikin alueella. Tämä on selvästi ristiriidassa kuntakeskuksen kehittämisen tavoitteen kanssa.

Vihreän ryhmä mielestä kaavoitusohjelmaa laadittaessa olisi lisäksi otettava huomioon seuraavat periaatteet:

Vanhat alueet ehjiksi ja valmiiksi

Yhtä hyvin kuin kirkonkylä nyt on keskeneräinen ja vaatii kehittämistä ja tiivistämistä, samalla logiikalla erityishuomiota kaipaavat muutkin isot taajamamme Veikkola ja Masala. Veikkolaan ei merkittävää kasvua tällä erää tarvita. Viime vuosina siellä onkin merkittävää kohennusta tapahtunut mm. Koskentorin rakentamisen ansiosta ja mm. Tuulensuun alueelle on asutusta tullut runsaasti.

Masalassa on kuitenkin runsaasti rakennusoikeutta edelleen käyttämättä. Jokin vuosi sitten käytiin kovasti keskustelua Masalan kehittämisestä. Kehitettävä Masalaa ehdottomasti onkin. Siitä, kuinka se tapahtuu, olemme jossain määrin eri mieltä. Vihreän valtuustoryhmän mielestä Masala kehittyy sitä itseään kehittämällä. Uuden alueen rakentaminen Masalan viereen ei meistä tuo ratkaisua.

Kirkkonummen säilyttävä monipuolisena ja moniarvoisena

Kaavoituksella ratkaistaan pitkälti, mihin suuntaan kunta kehittyy. Me vihreät haluamme tulevaisuuden Kirkkonummen olevan elävä monipuolinen kunta, jossa asuu erilaisia ihmisiä erilaisissa taloissa - niin pientaloissa kuin vähän suuremmissakin, niin väljemmin kuin tiiviimminkin. Kirkkonummella tulee olla myös omistuspohjaltaan monipuolista asuntotuotantoa. Jo nyt meillä on vuokra-asuntojen suhde muita kehyskuntia vähäisempi. Meillä niitä on n. 30 %, kuin muualla on n. 33 - 37 %.

Kaavoitusohjelmaluonnosta katsottaessa on todella syytä olla huolissaan riittävän vuokra-asuntotuotannon toteutumismahdollisuuksista.

Luonto ja vihreys säilytettävä

Kaavoitusohjelmaa laadittaessa on katsottava myös, että se turvaa Kirkkonummen säilymisen vihreänä ja viihtyisänä. Täällä on turvattava luonnon oikeudet jo sen vuoksi, että luonnolla on itseisarvo. Ihminen ei voi valjastaa kaikkea omiin tarpeisiinsa. Toisaalta mm. kuntakuvatutkimuksen mukaan asukkaat pitävät tärkeänä lähellä sijaitsevaa luontoa. Se on toistaiseksi yksi valteistamme.

Huomioon on otettava asukkaiden virkistystarpeet ja myös maatalouselinkeinon säilyminen elävänä. Tilaa meilläkään ei ole määrättömästi, minkä vuoksi sitä on käytettävä viisaasti ja suunnitelmallisesti.

Joukkoliikenne ja kevyt liikenne otettava suunnittelussa huomioon

Liikenne on Kirkkonummella aivan keskeinen ongelma. Epätasapainoinen - ja sillä tapaa kehittymätön - joukkoliikennejärjestelmämme vaatii pikaista kehittämistä. Kaavoituksessa on joukkoliikenteen järkevä järjestäminen otettava kaikissa vaiheissa huomioon. Vanhoilla alueilla joukkoliikenteen tarpeet on usein vaikea järjestää, jos ne on aikoinaan rakennettu yksityisautoiluin ehdoin. Yhtään uutta kaavaa emme saa enää tuottaa niin, ettei joukkoliikenteen toimivuutta ole suunniteltu. Tämä vaatii myös, että alueiden keskinäiset sidokset pohditaan.

Yhtä lailla kaavoituksen lähtökohtana tulisi olla kevyen liikenteen ja ulkoilun ja liikunnan tarpeet.

Kunnalla itsellään oltava valta käsissään

Kun kaavoituksella aivan eittämättä ratkaistaan, millainen Kirkkonummi tulevaisuudessa on, ei kunnan tule antaa itselleen kuuluvaa päätösvaltaa muualle. Toki yksityisillä hyvillä toimijoilla on tavoitteena tuottaa hyvää, mutta niiden tehtävänä ei ole kunnan tai yhteiskunnan kokonaisedun pohtiminen. Se on näissä kaavoituskysymyksissä kunnan tehtävä.

Kaavoitus kunnan omille maille tärkeää

Sen vuoksi kunnan tulee ehdottomasti jatkuvasti kaavoittaa myös omille mailleen, koska silloin sillä parhaiten on valta päättää kaavojen sisällöstä, rakennettavan alueen tyypistä, siitä missä määrin rakennetaan omistus- ja missä määrin vuokra-asuntoja jne. Myös kaavojen toteutumistahdista kunta voi silloin parhaiten päättää.

Myös taloudellisessa mielessä omien maiden kaavoittaminen on uskoaksemme kaikkein järkevintä. Paitsi että aikataulutus on kunnan talouden kannalta olennaista, on niin, ettei maan hinta näillä seuduin näillä näkymin ole putoamassa. Vaikkei kunta myisikään maataan kalleimpaan mahdolliseen hintaan, vaan tarjoaisi kohtuuhintaisia omakotitontteja kuntalaisille ja huolehtisi maan tarjonnasta vuokra-asuntotuotantoon, maasta saadaan kuitenkin hinta, jolla uusista asukkaista syntyvät kulut saadaan peitetyksi.

Kaavoitus yksityisille maille kunnan ehdoin

Emme tyystin tyrmää yksityisten toimijoiden maiden kaavoittamista. Koska väestönkasvutavoitteemme antaa kuitenkin kovin rajallisesti mahdollisuuksia uusien alueiden rakentamiseen nopeassa tahdissa, on yksityisten maanomistajien hyväksyttävä kunnan asettamat periaatteet ja kunnan talouden realiteetit. Kunta on päättänyt kiireisimmäksi kehittämiskohteekseen kuntakeskuksen ja kunta on asettanut väestönkasvutavoitteen, joka ei mahdollista nopeaa rakentamistahtia monella alueella. Kunta myös tarvitsee rahaa uusien asukkaiden vaatimien investointien ja palveluiden rahoittamiseen. Nämä seikat hyväksyvien maanomistajien kanssa on kunnan mahdollista yhteistyötä tehdä.

Ns. Nurmijärven-mallin mukaiset maankäyttösopimukset, joissa kunta toisaalta ei sitoudu maanomistajan kanssa mihinkään kiinteään aikatauluun ja joissa kunta toisaalta saa korvauksen maana, sopisivat hyvin tilanteeseemme. Selkeästi sovittaisiin, että etenemisaikataulu on kunnan käsissä, ja kunta saisi haltuunsa maata, jolle se voisi osoittaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista rakentamista.

Vihreä valtuustoryhmä haluaa evästää yhdyskuntatekniikan lautakuntaa ja kunnanhallitusta laatimaan kaavoitusohjelman, jossa seuraavat periaatteet on tarkkaan otettu huomioon:

* Keskimääräinen vuosittainen väestönkasvu ei saa nousta yli 2 %:n.

* Kuntakeskuksen alueen on oltava primaari kehittämiskohde.

* On muutenkin kaavoitettava ja rakennettava ehjiä kokonaisuuksia.

* Monipuolinen asuntotuotanto on turvattava.

* Kuntaamme sopivan elinkeinoelämän tarpeista on huolehdittava.

* Luonnon ja ihmisten virkistyksen tarpeet on otettava huomioon.

* Joukkoliikenne ja kevyt liikenne on saatava toimimaan.

* Kaavoitusvalta pidettävä kunnalla koska vastuukin on sillä.

* Kunnan talouden realiteetit on otettava huomioon.

15.12.2007