Ympäristömme pelastaminen vaatii tekoja

Vihreän valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro Kirkkonummen kunnanvaltuuston kokouksessa 1.12.2007

Kristo Savola:

YMPÄRISTÖMME PELASTAMINEN VAATII TEKOJA JUURI NYT - MEILTÄKIN

”Ilmastonsuojelu vaatii tekoja nyt.” Tällä tapaa Helsingin Sanomat otsikoi pääkirjoituksensa noin viikko takaperin. Kirjoituksessa viitattiin YK:n alaisen hallitustenvälisen ilmastopaneelin raporttiin, jossa erittäin vakavaan sävyyn varoitetaan maapalloa peruuttamattomasti uhkaavasta ilmastonmuutoksesta. Toisaalta raportissa kuitenkin kerrotaan, että ilmastonmuutosta vastaan on mahdollista taistella - ja vieläpä kohtuuhintaisin keinoin.

Raportin mukaan kasvihuonepäästöjen puolittaminen seuraavan 30 vuoden kuluessa hidastaisi talouskasvua vain yhdellä vuodella. Valinta elämän jatkumisen mahdollisuuden puolesta maksaisi siis kovin vähän. Tuo puolittaminen ei kuitenkaan vielä estäisi luonnonmullistuksia, inhimillisiä kärsimyksiä ja muutoksia elinympäristössä. Sillä voitaisiin kuitenkin ainakin koettaa lunastaa matkalippu tulevaisuuteen.

Yli 130 maan edustajat pääsivät ilmastopaneelin kokouksessa yksimielisyyteen raportin sisällöstä. Se ei vielä ratkaise mitään, mutta kertoo meille selvästi, että toimiin on ryhdyttävä heti - meidän kaikkien. Suuri merkitys on hallitusten toimilla; etenkin suurten paljon kasvihuonekaasuja tuottavien maiden, kuten Yhdysvaltain ja Kiinan käyttäytyminen on ratkaisevaa.

Aivan olennainen vaikutus on kuitenkin joka ikisen ihmisen ja joka ainoan organisaation toiminnalla. Myös Kirkkonummen kunnan tekemiset omalta osaltaan vaikuttavat siihen, selviääkö maapallo ihmisen kuormituksesta.

Kirkkonummi tekemään ympäristötilinpäätöstä

Otamme vaatimattoman mutta periaatteelliselta kannalta merkittävän askelen ympäristövastuulliseen suuntaan päättäessämme nyt osallistumisesta Kuntaliiton ympäristötilinpäätöshankkeeseen, jonka tavoitteena on antaa kunnalle työkalut vuosittaisen ympäristötilinpäätöksen laatimiseen. Jo nyt tiedämme toki, että meidän pitäisi valita vähemmän ympäristöä kuormittavia tuotteita ja ratkaisuja, ottaa kaavoituksessa huomioon vaikutukset esim. liikenteen päästöihin, rakentaa ekologisesti energiatehokkaita julkisia rakennuksia, optimoida kaikki tilauksemme niin, ettei hukkaa synny, hoitaa kuljetukset tehokkaasti jne. jne.

Usein tällaisia seikkoja ei ole kuitenkaan helppo kiireen ja monien muiden argumenttien keskellä muistaa. Toivottavasti apparaatti, jolla tarkastelemme toimiemme vaikutuksia ympäristöön, jolla tarkastelemme Kirkkonummen kunnan ekologisen jalanjäljen kokoa, nostaa ympäristönäkökulmat korkeammalle tasolle kaikessa toiminnassamme.

YK:n ilmastoraportissa korostetaan toimien välttämättömyyttä ja kiireisyyttä. Mekään emme voi jäädä odottelemaan edes ensimmäisen ympäristötilinpäätöksemme valmistumista, vaan ympäristön kuormittamista on vähennettävä tästä hetkestä alkaen. Minimitavoitteemme vuodeksi 2008 voisi olla esimerkiksi se, että kasvusta huolimatta pystyisimme pitämään hiilidioksidipäästömme vuoden 2007 tasolla. Siinä on vielä puolittamiseen matkaa, mutta hyvä alku se olisi. Tavoitteeseen ja sen ylikin on mahdollista päästä, jos jokainen kuntaorganisaatiossamme kiinnittää huomiota omaan toimintaansa ja ratkaisuihinsa. Muutoksia voi tehdä tässä ja nyt. Lisäksi ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon jokaista suunnitelmaa tehtäessä, jokaista prosessia tarkasteltaessa, jokaisen investoinnin kohdalla. Usein ympäristön säästäminen tuo myös maallisen mammonan säästöä.

Tehoa päätöksentekoprosesseihin

Amerikkalainen filosofi John Zerzan katsoo, että tässä yhteiskuntamallissa, jossa nyt elämme, keskeisiä elementtejä ovat massatuotanto, massakulutus - ja loppumattomat kokoukset. Voidaksemme tuottaa tehokkaasti, meidän on erikoistuttava yhä kapeammin. Tästä syntyy kasvava koordinoinnin tarve ja yhä kasvava tarve istua kokouksissa.

Kirkkonummelainenkin päätöksenteko koostuu valtavasta määrästä kokouksia. Voin huoletta väittää, että Kirkkonummen kunnan organisaatiossa toimi- ja luottamushenkilöt istuvat vuosittain ainakin useita satoja tuhansia miestyötunteja kokouksissa. Tehostamisen mahdollisuuksia varmasti on. Tarvitsemmeko ne kaikki istunnot ja paperivuoret ja ajetut kilometrit? Tarvitsemmeko ne kaikki sanotut sanat ja käytetyt puheenvuorot? Minäkin kuulun niihin, joiden on syytä tutkiskella tekemisiään ja sanomisiaan kriittisesti ja pohtia, olenko vain ryövännyt muiden aikaa vai vienyt asioita eteenpäin.

Jos pystymme tehostamaan päätöksentekoprosessejamme, säästämme aikaa, rahaa ja luonnonvaroja.

Ovatko kaikki tarpeemme pyhiä?

Fiskarsilainen kirjoittaja ja tutkija Olli Tammilehto puolestaan arvostelee yhteiskuntaamme tarpeiden analyysin puutteesta. Kaikkia tarpeitamme pidetään ikään kuin pyhinä. Taloutemme perustuu tarpeiden tyydyttämiseen, tavaroiden ja palveluiden kuluttamiseen. Suuri osa ihmisten tarpeista syntyy kuitenkin mainonnan ja kaupallisen kulttuurin manipulaatiolla. Vain osa on oikeasti tarpeellisia tarpeita.

Pidän selvänä, että meidän on laatiessamme kunnan budjettia tehtävä tulevaisuudessa yhä enemmän tarveanalyysiä. Toki sitä koko ajan on tehtykin. On arvioitu, onko tuo koulu kiireisempi kuin tuo päiväkoti, mikä vakanssi on toista kiireisempi, tarvitaanko valaistusta sinne vai tänne jne.

Tarpeita analysoitaessa on kuitenkin yhä enemmän pohdittava vielä perusluonteisempia asioita. Joudumme ennen pitkää valitsemaan suorastaan kaiken kivan ja elämän säilymisen välillä. Uskon, että palaamme vielä aikaan, jolloin arvokkaita olivat perusasiat lähellämme. Maapallo ei yksinkertaisesti kestä nykyistä matkustamisen, tavaroiden kuluttamisen ja tuhlaamisen määrää.

Yhteiskunnan ei tulisi olla etunenässä hyväksymässä loputtomien ostosparatiisien nousemista. Tulevaisuuteen ei katso suunnittelu, joka lähtee haluista kulkea yksityisautolla rajattomasti joka paikkaan. Yhteiskunnan ei tulisi edistää luonnonvaroja tuhlaavia ajanvietteitä.

Tulevaisuudessa meitä sen sijaan kiitetään, jos olemme säästäneet lähimetsiä, luoneet edellytyksiä toimivalle joukkoliikenteelle, kaavoittaneet lasten leikkipaikkoja ja huolehtineet lähiliikuntamahdollisuuksista, pitäneet järvemme uimakelpoisina ja pohjavetemme juotavina. Arvokasta on, jos pääsemme kauppaan ja kirjastoon ilman omaa autoa. Viisaita ovat ratkaisut, jotka mahdollistavat lasten päivähoidon autottomallekin ja joiden turvin meidän lapsemme voivat käydä katsomassa meitä vanhainkodissa, vaikka bensiinin hinta on noussut sen oikealle tasolle.

Budjettineuvottelu antoivat toivoa tulevaan

Päättyneet budjettineuvottelut antoivat ainakin minulle uskoa siihen, että viisaita päätöksiä on mahdollista tehdä. Neuvottelut sujuivat sopuisasti ja suoranaisiin hullutuksiin ei päädytty - vaikkakin koreografia joitakin piruetteja vaatikin. Kunhan vain asetamme asiat todelliseen tärkeysjärjestykseen, voimme tulevaisuudessa rakentaa elämää pelastavia budjetteja.

Vihreä ryhmä suosittaa kunnanhallituksen budjettiesityksen hyväksymistä.

15.12.2007